MATRIX 5: TODELLISEN ELÄMÄN VERSIO

Otsikko viittaa vuonna 1999 julkaistuun The Matrix-elokuvaan, joka sai myöhemmin kaksi jatko-osaa sekä trilogiaa jatkavan nettiroolipelin nimeltä The Matrix Online. Niistä syntyi ajatus todellisuuttamme käsittelevän artikkelin nimeämiseen.

Matrix on dystopia-elokuva, jossa tietokoneohjelmoija nimeltä Thomas Anderson elää kaksoiselämää hakkerina nimeltä Neo. Neo huomaa ihmisten elävän simulaatiossa sekä kuinka siitä voi irtautua.

Matrix on herättänyt runsaasti filosofista pohdintaa, johon tämäkin artikkeli liittyy osaltaan, joskaan ei itse elokuvia analysoiden vaan herätellen ajattelemaan, millä ehdoilla mikäkin ihmisten kokema todellisuus on todellista, ja kuinka väistämätöntä kunkin todellisuuden kokeminen on. Elämää vaikkapa täällä Suomessa voi ajatella Matrixin käytännön sovelluksena, jossa voidaan kokea oman energiatason mukaan hyvinkin erilaisia todellisuuksia. Yksilö itse voi vaikuttaa siihen, miten hän todellisuutensa kokee ja mitä asioita hän havaitsee, kunhan hän tulee ensin tietoiseksi siitä, että hän elää ”Matrixissa”, joka pitää häntä vallassaan.

Voidaankin puhua todellisen elämän Matrixista tai suomennettuna matriisista. Tieteellisemmin voitaisiin puhua myös paradigmoista, mutta valitsen nyt kuitenkin käsitteikseni matriisin ja ohjelmat, joita matriisi lataa ihmiseen.

 

Sisään matriisiin

Ihminen syntyy maailmaan täynnä potentiaalia kehittyäkseen kaikin tavoin. Ei vain keholtaan, älyllisiltä ajatteluprosesseiltaan ja saavuttaakseen lopulta aikuisen tasoisen tunne-elämän, vaan kasvaakseen myös henkisessä merkityksessä. Hän tulee tänne kuitenkin unohduksen verhon läpi eikä muista enää syntymänsä jälkeen, kuka hän pohjimmiltaan on ja mihin kaikkeen hän kykenee. Matriisi ottaa siksi hänestä helposti vallan. (Nykyisin syntyy yhä suuremmassa määrin myös aivan erityisiä lapsia, jotka muistavat alusta saakka keitä he ovat, jotka ovat hyvin herkkiä ympäristölleen, ja joilla on alusta saakka kykyjä, joita me edeltävät sukupolvet olemme tunnistaneet itsessämme vähemmässä määrin. Heitä sanotaan kristallilapsiksi. He eivät ole kuitenkaan tämän artikkelin aihe.)

Ihminen omaksuu ympäristöstään alusta saakka vaikutteita, joita voidaan kutsua häneen ladatuiksi ohjelmiksi. Hän tulee ohjelmoiduksi katsomaan maailmaa tietyllä tavalla, ajattelemaan tiettyjen rajojen puitteissa ja tavoittelemaan sitä, mitä muutkin tavoittelevat. Näitä ohjelmia asentavat häneen vanhemmat ja muut läheiset aikuiset, ikätoverit ja muut vertaisryhmät tai ryhmät joihin yksilö vertaa itseään, koulu, muut instituutiot, uskonnot, tiede, mainonta ja viihde. Ne ohjailevat enemmän tai vähemmän hienovaraisesti, mitä tehdä missäkin iässä, mihin ja keihin uskoa ja mihin taas ei kannattaisi uskoa, mitä pitäisi ostaa sopiakseen muottiin, ja mitä elämässä yleensäkin pitäisi kokea.

Oman syvimmän olemuksensa ja esimerkiksi synnynnäisten itsensä parantamiskeinojen tavoittaminen ei olekaan nykyisessä länsimaisessa yhteiskunnassamme eläen selviö. Elämämme ei juurikaan rohkaise itsetuntemuksessa syvemmälle kuin raapaisemaan pintaa juuri sen verran, että tuemme sopivasti kulutusyhteiskuntaa samalla, kun etsimme ja ylläpidämme identiteettiämme.

Tälle oman syvimmän olemuksen unohduksen pohjalle on helppo heijastaa erilaisia erillisyyden illuusioita ja tunnetta jostakin vaille jäämisestä, jota tyydytetään tilapäisesti erilaisilla pikakorjauksilla, mm. materian hankkimisen keinoin. Erillisyyden ja vaille jäämisen illuusiot vaikuttavat niin todellisilta, että suuri osa ihmisistä hyväksyy ne totena loppuun saakka. Emme ole tavallisesti edes kovin tietoisia siitä, että jotkut ohjelmat rajoittavat kokemusmaailmaamme.

 

Kuinka matriisin ohjelmat vaikuttavat?

Ohjelmat kuuluvat ympäröivään maailmaan. Ne eivät ole synnynnäisesti osa ihmistä. Ne kuitenkin rajaavat sitä, millaisiksi ajattelutapamme ja ajatuksemme muodostuvat. Asetetut rajat puolestaan vaikuttavat siihen, mitä voimme kokea täällä ja miltä meistä tuntuu. Meihin toisin sanoen ohjelmoidaan alusta asti huomaamattamme olettamuksia, millaista elämän tulisi olla, jotta eläisimme ”oikein”. Oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan kaltaiset dualismit ja niiden mukaan arvosteleminen kuuluvatkin olennaisena osana matriisissa elämiseen.

Ohjelmat näkyvät konkreettisesti esimerkiksi siinä, kuinka suhtaudumme joihinkin sanoihin. Negatiiviset assosiaatiot tiettyihin sanoihin, esimerkiksi sanoihin salaliitto ja Isis, voivat aiheuttaa välittömän tunnereaktion ja saada ihmisen torjumaan aktiivisesti kaiken, minkä yhteydessä kyseinen sana mainitaan. Erityisesti Isis toimii tässä hyvänä esimerkkinä. Se tunnettiin aikaisemmin muinaisena egyptiläisenä jumalattarena. Nykyisin siitä tulee mieleen myös jihadistijärjestö ISIS, jonka nimen kuullessaan monet sävähtävät. Tämä assosiaatio voi olla jopa ensimmäinen, ja vanhempi merkitys eli Isis-jumalatar jää taustalle.

Kielteisimmillään nämä ohjelmat luovat ihmiseen tunteen omasta voimattomuudesta ja pelkoa ettei meitä jostakin syystä hyväksyttäisi. Onnellisuus riippuu jostakin ulkopuolellamme olevasta asiasta. Oletamme olevamme onnellisia sitten kun saavutamme tiettyjä asioita, koska matriisissa positiiviset tunteet riippuvat pitkälti toisten yksilöiden ja yhteisöjen hyväksynnästä sekä erilaisesta kuluttamisesta. Mitä seuraisi, jos toimisimme vastoin tuota jotakin, joka määrää hyväksyttävistä asioista? Valinnoillamme on toisinaan myös sosiaalisia seurauksia. Vai koemmeko olevamme vapaita toimimaan kuten koemme itsellemme parhaaksi?

Kun joku suhtautuu meihin jostakin syystä torjuvasti tai jokin elämässämme oleva yhteisö määrittelee tietyt asiat hyviksi ja toiset pahoiksi, joudumme arvioimaan itse, kuinka suuri merkitys toisten näkemyksellä on omassa elämässämme. Tämä on toisinaan hyvinkin vaikea tehtävä. Jos olemme hyvin kiinni yhteistöissä ja ihmisissä, jotka rajoittavat sitä miten on hyväksyttävää ajatella ja mitä asioita kokea, rajoitamme samalla omaa kehityspotentiaaliamme ihmisinä. Jos päätämme mennä omia teitämme, saatamme menettää sosiaalisia suhteitamme tai saada ympärissössämme kielteisesti värittyneen maineen.

Kyse ei ole vain lasten ja nuorten herkkyydestä ympäristön vaikutteille, vaan sama pätee aikuisiinkin, joilla on painetta sopeutua työ- ja vapaa-ajan ympäristönsä arvoihin ja normeihin, jotka saattavat poiketa joskus paljonkin omista henkilökohtaisista arvoista. Esimerkkinä voin mainita matriisin ohjelmissa edelleen elävät hyvää tarkoittavat läheiset, joista joku saattaa ḱommentoida, että asiasisällöltään tämänkaltaisten nettisivujen seuraaminen on hölynpölyä jolla ei ole tieteellistä pohjaa, joten se on sellaisena tuomittavaa. Tällaisia tekstejä mielenkiinnolla lukeva ihminen leimataan negatiivisesti, jolloin hän voi kokea tulleensa loukatuksi, koska hänen kriittisyytensä ja älyllisyytensä on kyseenalaistettu. Matriisin ohjelmointi toimii sekä tieteen että uskontojen kautta, vaikka ne asetetaankin usein mielessä lähes vastakohdiksi.

Ihminen saattaakin elää jossakin vaiheessa kaksoiselämää, jossa mielenkiinto henkiseen kehittymiseen ja fyysisen todellisuutemme ulkopuolisiin aihepiireihin pidetään visusti omana tietona ja pyritään toimimaan niin, ettei se näy läheisille tai ettei se ainakaan aiheuta kitkaa ihmissuhteisiin. Puhun tässä kokemuksesta sekä omassa elämässä että ulkoapäin toisten elämää katsoneena. Esimerkiksi reikiä kohtaan herännyt mielenkiinto ei aina kohtaa läheisissäkään ihmisissä edes lyhyen maininnan verran hedelmällistä maaperää, vaan vastassa saattaa olla jyrkkäkin tuominta epätieteellisyyteen tai uskonnollisiin periaatteisiin vedoten, mikäli vastassa on sanavalmis ihminen joka ei epäröi tuoda mielipiteitään julki. Kukin päättää noissa tapauksissa, millaisen suhtautumistavan valitsee. Voi olla avuksi ajatella, että elämään voi tulla myös uusia ja avoimemmin suhtautuvia ihmisiä.

Jos onnellisuus ja muut positiiviset tunteet riippuvat ulkopuolellamme olevista asioista ja haemme liiallisessa määrin yhteisöjemme hyväksyntää, heijastamme itsestämme ulospäin puutteeseen keskittyvää matalamman värähtelytaajuuden energiaa. Vedämme silloin puoleemme lisää samankaltaisia kokemuksia. Periaatteena on, että samanlainen vetää puoleensa lisää samanlaista. Matalalla energialla saamme kokea ikävämpiä tuntemuksia, rajallisuutta ja esteitä, kun taas korkeammilla taajuuksilla koemme enemmän iloa, rakkautta ja rauhaa.

Kokemuksemme eivät muutu matalassa energiassa pysyttäessä helposti positiivisemmiksi. Elämä voi tuntua paikallaan polkevalta ja syvemmällä tasolla merkityksettömältä. Kysymys kuuluukin, ovatko kokemuksemme sitä mitä haluammekin täällä kokea, vai jotakin aivan muuta?

 

Esimerkkitapaus: 13 ja perjantai

Viimeistelen tätä tekstiä perjantain puolella. Perjantai sattuu olemaan tänään heinäkuussa 2018 myös kolmastoista päivä. Monet ovat ehdollistuneet pelkäämään lukua 13. Kolmastoista kerros tai huone saattaa puuttua hotellista, jotta kenenkään ei tarvitsisi majoittua ”huonon onnen” huoneeseen. Kun kolmastoista päivä on perjantaina, voidaan kansaperinteen mukaan odottaa kaikenlaista epäonnekasta. Luvun 13 pelkoa esiintyy eniten Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.

Ajattelemmeko kuitenkaan, mistä tuo pelko juontaa ja kauanko lukua 13 on pidetty huonon onnen lukuna? Lukua13 ei nimittäin ole ollut kautta aikojen huonossa maineessa. Matriarkaaliset yhteiskunnat pitivät sitä jopa hyvin myönteisenä. Kiinassa 13 on yhä hyvän onnen luku.

Huonon maineen alkuhetkestä ja syntyperästä ei ole varmuutta, mutta tiedetään kuitenkin, että käsite perjantai ja kolmastoista päivä tunnetaan ainakin 1800-luvun jälkipuolelta alkaen. Toiset lähteet esittävät myös, että lukuun 13 alettiin liittää vähitellen kielteisiä mielleyhtymiä, kun patriarkaalisuus ja juutalais-kristillinen traditio ottivat vallan länsimaissa.

Keskiaikainen veljeskunta nimeltä Temppeliritarit saattoi vaikuttaa siihen osaltaan 1300-luvulla. Tämä vuonna 1119 alun perin pyhiinvaeltajien suojaksi perustettu ensimmäinen hengellinen ritarikunta vaikutti Euroopassa ja Lähi-idässä. Temppeliritarit oli aluksi pidetty veljeskunta, mutta he alkoivat saada vähitellen vihamiehiä. Heitä alettiin syyttää mm. noituudesta ja Jumalan kieltämisestä. Paavi hajotti koko ritarikunnan 1300-luvun alussa Ranskassa. Temppeliritarien vangitsemispäiväksi on mainittu perjantai 13.10.1307. Historianet kertoo, että ”Suurmestari Jacques de Molay poltettiin roviolla ja kun liekit ympäröivät häntä, hän huusi vihaisena, että kuningas Filip ja paavi Klemens kohtaisivat hänet vuoden sisällä Jumalan valtaistuimen edessä, missä he kaikki saisivat tuomionsa. Miehet olivat tuolloin vielä parhaassa iässään, mutta he kuolivat vuoden kuluessa, kuten Molay oli ennustanut.”

Tiede-lehdessä 7/2012 julkaistu artikkeli kertoo seuraavasti: ”Uusin tulkinta, jota ajaa yhdysvaltalainen Natha­niel Lachenmeyer, tuo kytköksen lähihisto­riaan. Globaali perjantain pelko syntyi vasta 1907, kun Lachenmeyerin maanmies Thomas Lawson julkaisi romaaninsa Friday the Thirteenth. Kertomus, jossa häikäilemätön meklari junailee pörssiin paniikin, myi hyvin, ja media innostui rummuttamaan 13. päivän pahanilkisyyttä. Taikausko, jota ei ollut olemassakaan, sai siivet ja iskostui ihmisten mieleen.”

Mukaan on liitetty myös muita pelottavalta kuulostavia enteitä kuten yhtymä tunnettuun viimeistä ehtoollista kuvaavaan maalaukseen, johon on kuvattu Jeesus ja 12 apostolia. Yksi illastajista kuoli pian yhteisen aterioinnin jälkeen.

Ei sovi unohtaa sitäkään, että perjantai oli Rooman varhaisina päivinä teloituspäivä ja Britanniassa se muodostui hirttopäiväksi.

Mainittakoon, että pikainen nettihakuni Googlella tuotti suomeksi hakiessani vain luvun 13 epäonnen historiasta kertovia osumia. Sama englanninkielellä tuotti myös toisenlaista informaatiota. Nimittäin sen, etteivät luku 13 tai perjantai ole olleet aina kielteisesti värittyneitä, vaan niillä on ollut päinvastoin myönteinen merkitys.

Luku 13 tunnettiin muinoin Jumalattaren lukuna. Kolmattatoista päivää juhlittiin meissä kaikissa läsnä olevan Taivaallisen Feminiinisen päivänä. Silloin juhlittiin kauneutta, viisautta, luovuutta ja luomista, sielun ravitsemista sekä kuoleman ja uudelleensyntymän kiertokulkua; alkuja ja loppuja. Se on siten Lähteen tai Luojan feminiinisen energian luku. Jumalatar on Lähteen feminiininen energia ja Jumala sen maskuliininen energia. Kuten Lähteessä, myös jokaisessa ihmisessä on molemmat puolet, joskin niiden keskinäinen suhdeluku vaihtelee.

13 on feminiinisyyden numero siinäkin mielessä, että muinainen kuukalenteri jakautui kolmeentoista kuunkiertoon eli kuukauteen. Kuuta pidetään äitinä ja feminiinisenä, maskuliinisen isä-Auringon vastakohtana. Kuunkierto liittyy myös naisen kuukautiskiertoon, joita niitäkin on vuodessa keskimäärin 13. Nykyisin käytössä oleva kalenterimme jakaa vuoden kuitenkin kahteentoista kuukauteen, ja johonkin kuukauteen osuu kaksikin täysikuuta. 12-kuukautinen vuosi kuulostaakin keinotekoiselta rakennelmalta, koska kalenterivuoteemme mahtuu 13 kuunkiertoa.

Perjantai puolestaan on rakkauden jumalattaren Venuksen päivä. Tunnetaan myös jumalatar nimeltä Freija/Freya/Frigg, jonka nimi muistuttaa monissa kielissä perjantaita. Hänetkin liitetään rakkauteen, seksuaalisuuteen ja kauneuteen. Molemmat liittyvät vahvasti feminiiniseen energiaan. Juutalais-kristillisen perinteen myötä perjantaihin on kuitenkin liitetty kielteisiksi koettuja piirteitä kuten kuolema, kipu, syyllisyys ja synti.

Sekä perjantaita että kolmattatoista päivää arvostettiin ennen patriarkaattia. Ne liittyivät myönteiseksi koettuun suureen Jumalattareen. Feminiininen energia ja Jumalatar kokivat patriarkaatin myötä inflaation, ja feminiininen siivottiin taivaallisesta pois. Jäljelle jäi miehenä kuvattu Jumala.

Nyt voikin varmasti jo nähdä, kuinka Jumalattaren luku 13 ja perjantaipäivää ryhdyttiin pitämään kauhistuttavana huonon onnen enteenä. Historia johtaa kauas taaksepäin aikaan, jolloin naisen ajateltiin johtavan kristikuntaa huonoille teille. Naisessa on myös uskottu olevan pelottavia voimia, joista kertovat selvimmillään hänen kykynsä luoda uutta elämää ja vuotaa verta kuukausittain, sekä naisessa läheisemmäksi koettu yhteys tuonpuoleiseen. Pelko onkin johtanut historian saatossa jopa noitavainoihin.

Luvun 13 pelkääminen Jumalattaren ja feminiinisyyden lukuna vaikuttaa jälkeenpäin ajatellen loogiselta seuraukselta, vaikka Jumalatarta, Taivaallista Feminiinistä tai naista ei mainitakaan samassa asiayhteydessä. Se on vaiettu näkymättömiin ja lopulta unohdettu.

Pelko siirtyy sukupolvelta toiselle, ja ajallisesti riittävän kauas eteenpäin siirryttäessä alkuperäinen asiayhteys unohtuu. Jäljelle jää pelkkä tietyn luvun irrationaalinen pelko. Voikin kysyä, palveleeko tämä pelko meitä?

Uskomukset, ajatukset ja tunteet luovat ihmiselle todellisuutta. Jos ihminen odottaa tiettynä päivänä olevan poikkeuksellisen hyvää tai huonoa onnea, hän vetää puoleensa uskomustaan vastaavia kokemuksia ja siitä tulee hänen todellisuuttaan. Kaikki täällä on energiaa, joka värähtelee omilla taajuuksillaan. Niin ovat myös ajatuksemme, tunteemme, uskomuksemme ja odotuksemme. Ihminen lähettää itsestään ulospäin tiettyä henkilökohtaista värähtelyä ja se palaa hänelle takaisin sen mukaisina kokemuksina. ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” on sanonnan lisäksi myös universaali energian värähtelytaajuuden laki.

 

Matriisista irtautuminen

Matriisista poistuminen vaatii tietoista toimintaa ja avoimuutta sille, että ihmisessä on laajempaakin potentiaalia kuin se, mitä meille on alusta saakka opetettu mm. kotona, koulussa, kirkossa ja mediassa. Illuusioiden lopullisuus todellisuudessamme ei ole väistämätöntä.

Itse Maa-planeetta auttaa meitä luopumaan vanhoista ohjelmistamme. Se päivittää jatkuvasti itseään energeettisesti kohoamalla korkeampiin energian värähtelytaajuuksiin, ja samalla vanhat täällä vaikuttavat ohjelmamme, joiden mukaan olemme eläneet elämäämme, hajoavat. Jotta täällä olisi edelleen siedettävää elää, myös ihmisten täytyy vähitellen päivittää omaa energiaansa korkeammalle. Vain omaa energiaa vastaava tai hieman korkeampi värähtelytaajuus tuntuu jatkuvasti koettuna miellyttävältä, ja jos ympäristö värähtelee selvästi matalammassa tai korkeammassa energiassa kuin ihminen, se aiheuttaa ikäviä tuntemuksia sekä henkisesti että fyysisesti. Kun Maa hajottaa sillä vallitsevia vanhoja ohjelmiaan, ne hajoavat myös ihmisessä. Tilalle täytyy tulla uutta ja parempaa, mikä tarkoittaa energia-asiayhteydessä rakkaudellisempaa, harmonisempaa ja myötätuntoisempaa elämää. Vanhoista ohjelmista sitkeästi kiinni pidettäessä olo muuttuu vähitellen yhä tukalammaksi, kunnes on pakko siirtyä Maan mukana korkeampaan energiaan ja sen mukaiseen elämään tai luovuttaa (esim. poistumalla täältä sairauden kautta). Tämä Maan energeettinen kohoaminen tapahtuu asteittain ja siihen on mahdollista sopeutua.

Kuinka näistä ohjelmista sitten irtaudutaan käytännössä? Voimme poistaa itsestämme ohjelmia, kun päätämme ettemme enää halua kokea sitä, mitä ohjelmointimme tuottaa meille koettavaksi. Tulevat kokemuksemme ja havaittu todellisuutemme muuttuvat sen mukaisesti. Olemme esimerkiksi voineet syntyä tietynlaiseen perheeseen tietylle seudulle, jolla on tietynlaiset uskonnolliset tai hengelliset uskomukset. Voimme varttuessamme muuttaa sieltä muualle ja omaksua toisenlaisia uskomuksia. Ohjelmointimme on täysin vapaaehtoinen, koska meillä on viime kädessä vapaa tahto. Voimme uskoa ja tehdä kuten koemme parhaaksi.

On hyödyksi viettää aikaa rauhassa itseksemme ja miettiä, milloin ja mistä olemme omaksuneet rajoittavia ajattelutapojamme. Kun tunnistamme alkuperän, voimme päästää niistä helpommin irti. Voimme pohtia, mitä olemme oppineet näiden ohjelmien mukaan toimiessamme ja haluammeko toimia niiden mukaisesti jatkossa. Voimme etsiä tukea tähän prosessiin myös energiahoitomuodoista, esimerkiksi reikistä.

Matriisissa on vallitsevia ajattelutapoja, joita ihmiset omaksuvat varsin automaattisesti, ja siitä voi muodostua ajattelua rajoittava väline. Onkin hyvä tulla tietoiseksi siitä, mistä erilaiset oletuksemme tulevat. Onko vaikkapa negatiivinen asenteemme salaliitto-sanaa kohtaan lähtöisin todella meistä itsestämme, vai onko se peräisin matriisin tuottamasta paradigmasta, jonka mukaan tulee ajatella tietyllä tavalla? Kuka sen on opettanut meille? Voimme miettiä, mitkä asiat vetävät meitä puoleensa ja mitkä aiheuttavat meissä välitöntä torjuntaa. Voimme mennä niiden juurille ja etsiä, mistä negatiivinen tunne on peräisin sekä arvioida sen jälkeen uudelleen, onko negatiivinen tunne aiheellinen.

Maadoittuminen Maahan auttaa myös. Siihen on useitakin keinoja, joista mainitsen tässä kaksi. Niistä ensimmäinen on kulkeminen paljain jaloin luonnossa. Toinen vaihtoehto istua tai seisoa jalat tukevasti lattialla ja kuvitella jalkapohjista työntyvän esiin juuret, jotka tunkeutuvat kaikkien talon rakenteiden läpi ja edelleen syvälle Maahan. Niiden voi nähdä tunkeutuvan Maan ytimeen saakka ja kietoutuvan siellä kristallin ympärille. Samalla voi tuntea Maan energian virtaavan juuria pitkin omiin jalkateriin, sääriin ja ylemmäskin.

Tällöin tulee konkreettisemmin tietoiseksi yhteydestä Maahan, joka on tarjonnut meille fyysiset puitteemme. Elämme täällä koko ajan fyysisessä kehossamme Maan pinnalla, ja silti yhteys Maahan voi olla heikko tai kadoksissa. Tämä meditatiivinen harjoitus tasapainottaa oloa ja auttaa vähentämään irrallisuuden tunnetta, mikä kohottaa omaa energiaa. Matriisi pyrkii pitämään ihmisiä matalammassa energiassa, mutta ihmisellä on vapaa valinta päättää tehdä tässä toisin.

 

Reiki ja sydänkeskeisyys matriisista irtautumisessa

Jokaisessa ihmisessä on valmiina luontaisia parantamiskykyjä. Ne voi ottaa haltuun, kun joku tai jokin muistuttaa meitä ja kehoamme niistä. Tämä jokin voi olla vaikkapa reiki. Jollei mikään ympäristössä muistuta niistä tai ihminen ei näe toisten käyttävän niitä eikä niiden käyttöä myöskään tueta, hän ei tule asiasta välttämättä koskaan tietoiseksi. Hän voi oppia päinvastoin toimimaan itseään tuhoavasti ja toimia samalla tavalla vuodesta toiseen kehonsa sekä mielensä oireilusta huolimatta. Länsimainen koululääketiede harvemmin katsoo ihmistä kokonaisuutena tai varsinkaan kiinnittää ihmisen huomiota siihen, kuinka syvällä tasolla hän on yhteydessä itseensä. Huomio on yksittäisten oireiden lievittämisessä.

Olemme länsimaissa unohtaneet Maa-yhteyden tarpeellisuuden lisäksi suurelta osin myös sen, että olemme ensisijaisesti henkiolentoja, jotka ovat tulleet maapallolle materiaaliseen maailmaan kokemaan ihmiselämää fyysisessä kehossa. Emme ole ensisijaisesti fyysisiä kehoja, joita sattuu asuttamaan jonkinlainen tietoisuus. Tämä ajatus saattaa tuntua aluksi aivot nyrjäyttävältä, koska opimme identifioitumaan vahvasti fyysiseen kehoomme. Sielu kuitenkin pyrkii saamaan meidät muistamaan täällä tarkoituksemme. Se on oman syvimmän itsemme löytäminen ja sen jälkeen sen mukaan eläminen. Toisin sanoen sen muistaminen, että todellinen olemuksemme on henki, jonka luonne on rakkaus.

Reiki auttaa tätä sielumme pyrkimystä, koska se ohjaa lempeästi ihmistä muistamaan itsensä tärkeyden kaikilla tasoillaan. Se ohjaa hoitamaan itseään paremmin ja se aktivoi ihmisessä luontaisesti olevaa kykyä itsensä parantamiseen. Pohjimmiltaan se auttaa kohti autenttisempaa ja harmonisempaa elämää, mikä saattaa johtaa joidenkin matriisin tuottamien ohjelmien uudelleen arviointiin.

Reiki puhdistaa kuorimalla ihmistä sipulin tapaan kerros kerroksella: voimme päästää irti kerroksista, jotka eivät enää palvele omalla elämänmatkallamme. Irti päästettävät asiat ovat jokaisella erilaisia, mutta niihin kuuluu tyypillisesti velvollisuuksia jotka vievät voimia ja joita ei ole enää pakko noudattaa, joitakin omia elämäntapoja, erilaista itsen laiminlyöntiä, riippuvuutta toisilta omaksuttuihin uskomuksiin ja muita riippuvuuksia.

Jokainen toimii omalla henkisen tietämyksensä tasolla, kun etsimme tietämme eteenpäin. Meistä suuri osa etsii vastauksia itsensä ulkopuolelta, mm. tieteestä, uskonnosta, erilaisilta guruilta ja läheisiltä ihmisiltä. Reiki ohjaa katsomaan lähemmäs, sisäänpäin, ja löytämään vastauksia omasta sisimmästä. Oma sydän on paras vastaamaan, mitä ihmisen tulisi tehdä, jotta hän olisi onnellisempi ja eläisi autenttisemmin tässä ja nyt. Kukaan ulkopuolinen ei pysty antamaan yhtä täydellisiä vastauksia siihen. Sydämen kautta meillä jokaisella on vahva, rikkomaton, ikuinen ja suora yhteys universaaliin ehdottoman rakkauteen, harmoniaan ja Lähteeseen. Sen olemassaolo täytyy vain ensin muistaa.

Muistaminen edellyttää aktiivisen mielen ja ajatusten jättämistä hetkeksi sivuun, koska ego toimii niiden kautta. Egon tärkein tehtävä on ihmisen selviytymisen varmistaminen ja se nostaa esiin erilaisia pelkoja ja huolenaiheita, joiden takia emme pystyisi siihen tai tuohon, mitä muutkin ajattelisivat tästä tai tuosta, ja mikä olisi järkevää, vaikka se ei muuten tuntuisikaan oikealta.

Syvin olemuksemme on sama kuin reikin luonnekin: ehdoton rakkaus, joka tunnistaa saman eli ehdottoman rakkauden jokaisessa vastaantulijassamme. Tätä voidaan nimittää myös meissä jokaisessa olevaksi Valoksi ja osaksi Lähdettä. Kun muistamme sen ja alamme elämäämme siitä käsin, kokemuspiiriin tulee uusia asioita. Elämästä ja toisista ihmisistä löytyy enemmän iloa, kun vapaudumme matriisin meihin ohjelmoimista rajoituksista. Näin tulee helpommaksi luoda sellaista elämää, jota myös sielumme haluamme elää. Emme elä enää vain ulkoisten odotusten mukaisesti.

Kun hindu tervehtii toista sanomalla ”Namaste” kädet rinnan korkeudella yhteen liitettyinä ja kumartamalla kevyesti, tai reikin harjoittaja tekee saman eleen, jonka nimitys japaniksi on gassho, sen merkitys on juuri tämän syvimmän olemuksen tai valo-osasen tunnistaminen, tervehtiminen ja kunnioittaminen: ”sielu / Valo minussa tervehtii ja kunnioittaa sielua / Valoa sinussa”.

Osoitamme silloin tiedostavamme sekä itsessämme että toisessa saman ehdottoman rakkauden. Mikä voisi olla suurempi kunnioituksen osoitus? Näin mitaten meistä yksikään ei ole toista vähäisempi. Tämän osan kautta me kaikki olemme Yhtä, ja tämän muistamalla voimme nähdä itsemme jokaisessa kohtaamassamme ihmisessä. Toiseuden ja erillisyyden kokemus vähenee.

Tästä käsin tulee ymmärrettäväksi myös ajatus, että on tärkeää kohdella toisia samalla tavalla kuin haluaisimme tulla itse kohdelluiksi. Minä olen se toinen, koska me molemmat olemme osa samaa ääretöntä kokonaisuutta. Sen nimi voi olla Luoja, Lähde, Jumala – millä nimellä kukin haluaakaan sitä oman vakaumuksensa mukaan kutsua. Minä puhun siitä uskontoihin sitoutumattomasti Lähteenä. Lähde kokee itseään meistä jokaisen ja kaiken olemassa olevan kautta.

Tämän osasen itsessään tavoittaa helpommin, kun lakkaa identifioitumasta omiin ajatuksiinsa ja analyyttiseen mieleensä. Ihminen ei ole yhtä kuin ajatuksensa, vaan hiljainen ja tuomitsematon tarkkaileva tietoisuus ajatusten ja kokemustensa takana. Se on puhdas läsnäolo ilman arvoasetelmia. Kysy itseltäsi siitä olemuksesta käsin, kuinka kulloinkin toimia. En tarkoita väittää, ettei analyyttista mieltä tarvittaisi elämässä lainkaan. Sillekin on paikkansa ja arvostelukykyä tarvitaan siinä, mitä kulloinkin käyttää.

Olemme kokeneet täällä kahtiajakoja ja vastakohtaisuuksia, kuten Maassa on ollut tarkoituskin. Niiden kautta olemme nähneet ja kokeneet erilaisia tapoja elää elämää. Kääntöpuolena on ollut erillisyyden tunne. Erillisyyden vaikutelma on matriisin tuottama hyvin todentuntuinen illuusio, jota on palvellut pitämällä ihmisiä turvallisen rajoittuneesti omissa lokeroissaan ja helpommin ulkoapäin johdettavissa. Matriisin olemassa olon tiedostamalla voimme myös huomata, millaisten ohjelmointien avulla ajatteluamme on hallittu.

Pelon ja huolestuneisuuden luominen ovat ohjelmoinnin tehokkaimpia hallintakeinoja, joilla ihminen voidaan saada tuntemaan itsensä pieneksi ja merkityksettömäksi koneiston osaksi, joka lähinnä suorittaa elämää saadakseen vastineeksi tiettyjä palkintoja kuten rahapalkkaa työstä, sosiaalista hyväksyntää ja toivon pääsystä kuoleman jälkeen hyvään paikkaan, mutta joka on silti kaiken keskellä itsestään ja sen mukana Lähteestä irrallaan. Auktoriteetit tulevat matriisissa ulkopuolelta.

Eläessämme itse autenttisesti tarjoamme toisillekin mahdollisuuden saman autenttisen itsensä tunnistamiseen. Ihminen on ihmiselle peili. Kun elämme toisten odotusten mukaan emmekä autenttisesti, peilimme ei ole puhdas ja tarjoamme toisille tahriintuneen peilikuvan. Matriisin ohjelmista vapautuminen ja oman syvimmän itsensä löytäminen auttaa myös toisia tekemään saman itselleen. Näin muodostuu positiivisen kehityksen ketjureaktio. Se auttaa myös Maata sen omalla kohoamismatkalla korkeampiin energioihin.

Maa/Gaia kutsuu meitä kaikkia mukaansa matkalle matalasta kolmannen ulottuvuuden planeetan värähtelystä korkeampaan viidennen ulottuvuuden planeetan energiaan, jossa erillisyyden tilalla on kokemus kaiken perimmäisestä ykseydestä, ja jossa hallitsee ehdoton rakkaus. Matriisi jää siinä vaiheessa kokonaan taakse, koska sitä ei enää tarvita. Emmehän pelkää tänään perjantaita ja kolmattatoista päivää. Se luo tarpeettomasti matalaa energiaa sekä itseemme, yhteisöön että kotiplaneetallemme.

 

Katrina Lumikallio

13.7.2018

2018-07-15T15:19:51+00:00 15.07.2018|