TUNTEET ENERGIAMME PEILINÄ

Koemme päivittäin monenlaisia tunteita. Osa niistä vaihtelee olosuhteiden mukaan, mutta pohjalla hallitsee jokin myönteinen tai kielteinen tunnetila, joka kertoo henkilökohtaisen energiamme värähtelytaajuudesta.

Vältän normaalisti nimeämästä asioita negatiivisiksi tai positiivisiksi, koska en ajattele enää juurikaan tällaisten vastakohtien kautta, mutta tässä se on selvyyden kannalta hyödyksi.

Mainitsemani energia on varmasti vieras osalle lukijoista. Energia ei viittaa tässä fysiikan energiatermiin, jolla kuvataan materian käyttäytymistä. Energiahoidoissa kuten reikissä ja myös tässä tekstissäni tarkoitetaan mielen tason energiaa. ”Informaatio” kuvaisi entisen kvanttifyysikon ja nykyisen ja reikihoitajan Johanna Blomqvistin mukaan reikin ja energiahoitojen energiaa paremmin. Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, suosittelen Blomqvistin kirjaa Kvanttifysiikasta energiahoitoihin: fyysikon matka mieleen ja paranemiseen (Viisas Elämä, 2016). Hänen mukaansa tässä yhteydessä puhutaan usein hienojakoisesta energiasta (engl. subtle energy). Tällainen mielen tason energia onkin hänen mukaansa usein haaste loogiseen, rationaaliseen ajatteluun oppineelle mielelle, koska vastauksia on haettava muusta kuin materialistisesta näkökulmasta.

Tunteemme siis toimivat peilinä, joka näyttää meille, minkä tasoista mielen energiaa meissä kulloinkin värähtelee. Jos luet tätä elämääsi tyytyväisenä, mielesi on kevyt ja onnellinen, ja tunnet rakkautta maailmaa kohtaan, värähtelet parhaillaan kohtalaisen korkealla taajuudella. Jos olet surullinen, ahdistunut, vihainen, peloissasi tai huolissasi, taajuutesi on sillä hetkellä matalampi.

Kuten tunteet, myös elämämme toimii peilinä. Se mitä elämässämme on nyt, on tulosta aikaisemmasta energiatasostamme. Olemme tuoneet ne asiat elämäämme tai hyväksyneet niiden olemassaolon silloisesta energiavärähtelystämme käsin. Niin hyviltä kuin huonoiltakin tuntuvat asiat. Emme useinkaan ole tehneet sitä tietoisesti emmekä ymmärtäneet, miksi kaikki on tapahtunut kuten on tapahtunut. Elämä länsimaissa ei tue nykyisin sellaista oivaltamista.

Hallitsevin tunnetilamme on merkityksellisempi kuin hetkestä toiseen heilahtelevat päivittäiset tunteemme. Nykyhetken pääasiallinen tunnetilamme (värähtelytaajuutemme) vaikuttaa siihen, mitä ja keitä kutsumme elämäämme jatkossa.

Energiahygienia

Meillä on joka hetki valta muuttaa sitä, kuinka koemme omaa todellisuuttamme. Fyysisen todellisuuden muuttaminen vie kauemmin, mutta omaan tunnetilaan on mahdollista vaikuttaa usein nopeastikin ja päästä luomaan sen kautta tulevia myönteisempiä kokemuksia. Tämä voi kuulostaa yltiöoptimistiselta, mutta hyvän energiahygienian avulla avautuu uusia näkökulmia.

Voimme siis niin päättäessämme vaikuttaa omaan tunnetilaamme, mutta tarvitsemme siihen usein aluksi apuvälineitä. Jos opimme hallitsemaan tietoisesti tunteitamme, pysymme vakaammin korkealla värähtelytaajuudella, mistä on monenlaista hyötyä. Se tauttaa tekemään viisaampia päätöksiä ja tukee hyvinvointiamme kaikilla tasoilla – myös fyysisen terveyden tasolla.

Omiin tehtäviini tässä elämässä tuntuu kuuluvan energiahygieniatyökalujen tarjoaminen, ja sen puuhan parista löysin itseni nytkin. Tällä kertaa kirjoittamalla eikä hoitopöydän ääressä reikihoitoa tehden. Omasta energiasta huolen pitämistä ja sen säännöllistä puhdistamista nimitetään energiahygieniaksi. Siihen on olemassa monia eri keinoja, joiden joukosta valita itselle luontevimmilta vaikuttavia.

Reiki on yksi apukeino. Kaikenlainen itsestä hauskalta tuntuva ja ns. flow-ilmiön tuottava tekeminen, meditaatio ja myös tämän tekstin lopussa mainitsemani valovisualisointi ovat toimivia välineitä oman värähtelyn kohottamiseksi. Ihanteellisinta on tietenkin löytää itselle jokin tapa tai tapoja, joiden avulla ylläpitää jatkuvasti tätä hyvänä pysyvää mieltä (eli korkeaa värähtelyä) sekä palata siihen silloin, kun vaikkapa pelko tai huoli alentaa sitä tilapäisesti.

Hetkelliset heilahdukset eivät ole niin merkityksellisiä. Päivästä ja viikosta toiseen hallitseva tunnetila sen sijaan on. Kun huolehdimme energiahygieniastamme, ulkopuoliset tapahtumat eivät hallitse tunnetilojamme entiseen tapaan, vaan me itse hallitsemme tunnetilojamme. Koettu elämänlaatu kohenee, vaikka ulkoiset olosuhteet voisivat olla haastavatkin. Olen kokenut tämän myös itse.

Kiitollisuus ja ehdoton rakkaus ovat korkeimmalla taajuudella värähteleviä tunteita. Yleensäkin optimistisuus, tyytyväisyys, itsen ja toisten hyväksyminen sellaisina kuin kukin on, epätäydellisinäkin, kertovat sillä hetkellä korkealla tasolla värähtelevästä energiasta.

Tästä tilasta käsin voi nähdä, mikä suunta elämässä kulloinkin on itselle sopiva. Kevyiltä ja onnellisilta tuntuvat asiat ovat niitä, joita kannattaa vaalia elämässä. Intuitio puhuu, kun pysähtyy tunnustelemaan omaa oloaan niin, että kuuntelee tunteitaan ja myös kehoaan sydämellään: tuntuuko jokin asia kevyeltä, vapauttavalta ja hyvältä, vai painostavalta ja jollakin tavalla pahalta? Useita eri vaihtoehtoja voi verrata toisiinsa tähän tapaan silloin, kun yritetään saada selvyyttä, kuinka valita. Miltä tuntuu, kun ajattelet eläväsi kunkin vaihtoehdon mukaisesti? Painavilta ja ikäviltä tuntuvien asioiden osuutta omassa elämässä voi pysähtyä miettimään. Kuinka välttämättömiä ne ovat? Voisiko niille tehdä jotakin? Mitä voisi tehdä toisin ja milloin? Voisiko niitä korvata paremmilla asioilla?

Häpeä, syyllisyys, suru, viha ja apatia puolestaan värähtelevät hyvin matalalla taajuudella, ja siitä lähtökohdasta on vaikeampaa luoda myönteisempää tulevaisuutta. Kuten tunteemme, myös toiset ihmiset toimivat peileinä, jotka heijastavat takaisin sitä mitä me itse olemme ensin heijastaneet ulospäin. Häpeän, syyllisyyden ja vihan vallassa kohtaa helpommin ihmisiä, jotka vahvistavat näitä tunteita. Luopumalla tietoisesti esimerkiksi vihaamisesta, tuomitsemisesta, tarpeettomasta pelosta ja syyllisyydentunteesta, ja tuomalla tilalle jotakin myönteisempää, saamme todennäköisemmin myös itsellemme rakastavampaa kohtelua.

Energiahygieniaa arkielämässä

Oman ympäristön putsaaminen on joskus tarpeen, jotta tasaisemman ja hyvän tunnetilaan (värähtelyn) voisi säilyttää arjessa. Minä itse esimerkiksi huomaan hyvinkin selvästi, kuinka aktiivinen uutisten seuraaminen voisi aiheuttaa helposti negatiivisia tunteita kuten huolta, pelkoa, tuomintaa ja joskus jopa vihaa. Koen mielekkäämmäksi olla menemättä liikaa mukaan uutisten luomaan tunnemaailmaan, joka vaikuttaa olevan pääsääntöisesti negatiivinen eli matalaa värähtelytaajuutta vastaanottajissaan synnyttävä. Tunnetaanhan uutismaailmassa sanontakin ”if it bleeds, it leads” eli aina kun tapahtuu jokin verinen katastrofi, se on etusivun uutinen.

Mediassa harjoitetaan pelkoon pohjautuvaa psykologista viestintää. Kyseessä on silti useinkin asiat, joita murehtiminen tai pelko täältä etäältä eivät auta, vaan se vain lisää pelko- ja huolienergiaa kollektiiviseen energiaverkkoomme, ja nämä tunteet vahvistuvat. Voin valita sen sijaan negatiivisista tunteista irrottautumisen siten, että en seuraa kaikkia maailman tapahtumia kovinkaan aktiivisesti.

Jos keskitymme kiitollisuuteen omassa elämässämme ja pyrimme löytämään itsessämme pohjalla olevan ehdottoman rakkauden kaikkea olevaa kohtaan riippumatta siitä, mitä on tapahtunut, tuomme kollektiiviseen energiaverkkoon positiivisuutta ja vahvistamme sitä. Kukin tekee tämän omalla tavallaan ja oman vakaumuksensa (tai sen puuttumisen) mukaan. Yksi rukoilee, toinen lähettää kaukoreikiä koko maapallolle, kolmas tekee jotakin muuta. En koe tässä olevan arvoasetelmaa.

On huomionarvoista, että oma kokemuksemme todellisuudestamme muuttuu myönteisemmäksi, ja tämä kohottaa koettua elämänlaatua. Kun riittävän suuri määrä yksittäisiä ihmisiä tällä maapallolla tekee niin omalta osaltaan, suurenkin mittakaavan myönteiset kehityskulut ovat mahdollisia. Emme pysty muuttamaan toisia. Itseämme voimme. Voimme tehdä valintoja, mikä ympäristö ja millaiset ihmiset meihin kulloinkin vaikuttavat, ja paljonko annamme niiden vaikuttaa itseemme.

Robert Downey Jr on sanonut, että ”huolissaan oleminen on kuin rukoilisi juuri niitä asioita, joiden ei halua tapahtuvan”. Energia menee sinne, mihin keskitymme. Niin tapahtuu riippumatta siitä, keskitymmekö negatiiviseen vai positiiviseen, ja tuloksena on sen energian mukaisia kokemuksia. Jos keskitymme murehtimaan jotakin asiaa ja toivomme, että murehtimamme asia ei tapahdu, juuri se tapahtuu silloin todennäköisemmin. Kun olemme iloisia, kiitollisia ja odotamme hyvää, saamme todennäköisesti jotakin hyvää takaisin. Se kasvaa, mihin keskitymme.

Oman energian hallinta on avainasemassa, että pystyisimme tuottamaan asioita, joita haluamme, emmekä niitä, joita emme halua. Tässä auttaa myös käyttämiemme sanojen vaihtaminen. Sanoilla on enemmän valtaa kuin uskoisimmekaan. Jos tavoitteena on saavuttaa myönteisempää oloa ja vähentää tulevaisuuteen kohdistuvaa pelkoa ja huolta, kannattaa muotoilla ajatukset myönteisesti ja mainiten sen, mitä haluaa, eikä negatiivisesti mainitsemalla samalla, mitä ei halua.

Varsinkin kiitollisuuden harjoittaminen on tehokas keino ylläpitää omaa korkeaa värähtelyään. Jopa omaa hankalampaakin menneisyyttään voi onnistua katsoa kiitollisuudella, vaikka tapahtumat olisivatkin tuntuneet hyvin epäreiluilta. En väitä että se on mahdollista joka tilanteessa, mutta olen havainnut omassa elämässäni sen olevan mahdollista yllättävissäkin paikoissa.

Erilaiset kokemukset näyttävät meille pohjimmiltaan sitä, mitä haluamme täällä ja mitä emme halua, mihin juuri minulla on taipumuksia, ja mitä kustakin asiasta seuraa. Seuraukset ovat myös yksilöllisiä. Minä olen suorittanut menneisyydessäni liikaa ja pyrkinyt elämään toisten ehdoilla, minkä tuloksena olen lopulta tajunnut, että olen itse vastuussa itsestäni ja siitä, että huolehdin omista rajoistani sekä työssä että ihmissuhteissa. Tätä on täytynyt opetella moneen kertaan ja monissa eri paikoissa, joten ilmeisesti olen melko kovapäinen oppilas, mutta jotakin on mennyt jo perillekin.

Aina ei olekaan tarpeen erotella kokemiaan asioita puhtaan mustavalkoisesti hyviksi ja pahoiksi, vaan pelkästään erilaisiksi kokemuksiksi, joiden avulla voimme oppia jotakin itsestämme ja myös siitä, kuinka tämä maailma toimii. Voimme olla tietoisesti kiitollisia kaikesta kokemastamme, ottaa menneestä mukaamme vain hyödylliset opit ja kokemukset, ja päästää aktiivisesti irti muusta. Mennyt päästää meistä irti vasta, kun me itse irrottaudumme siitä. Energiahoito, esimerkiksi juuri sen tunnettu muoto nimeltä reiki, auttaa tässä prosessissa.

Meditaatio auttaa myös. Meditaatio tarkoittaa eri ihmisille hieman erilaista toimintaa. Yksi yleisimmistä mielikuvista lienee lootusasennossa hiljaa istuminen ja mielen tyhjentäminen. Tämä on yksi tapa, mutta se voi myös tuntua vaikealta länsimaiseen hektiseen elämänrytmiin tottuneille ihmisille, joille aivan toimettomaksi hiljentyminen on vieraampi kokemus.

Meditaation ei tarvitse olla mitään hankalaa tai paljon aikaa vievää. Minua paljon omalla henkisellä polullani auttanut yhdysvaltalainen Keleena Malnar neuvookin ajattelemaan meditaatiota yksinkertaisemmin missä tahansa hiljentymiseksi. Voi vaikka istua jonkin aikaa työtuolilla ihan rauhassa ja hiljaisuudessa. Tarkoituksena on vain olla itsensä kanssa. Siinä voi tavoittaa syvimmän itsensä. Tätä voidaan sanoa myös sydämen tasolle pääsemiseksi. Hiljaisuudesta voi nousta tietoisuuteen uusia oivalluksia. Jopa astianpesu- tai puutarhanhoitohetket voivat toimia meditaatioaikoina, jos se tuntuu itselle luontevammalta. Toki esimerkiksi Youtubesta löytyy avuksi monenlaisia ohjattuja meditaatioita, jos hiljaisuus ja omatoimisuus tuntuu aluksi vaikealta. Olen käyttänyt niitä joskus itsekin.

Valon visualisoiminen ympärilleen on oman kokemukseni mukaan eräs nopeimmista ja helpoimmista energiahygieenisistä ”pikakorjauksista”. Kun jokin pelko, huoli tai muu negatiivinen tunne painaa häiritsevästi ja haluan vapautua siitä nopeasti, kuvittelen ylhäältä lankeavan kirkkaan valkoisen tai kullanvärisen valon, jossa olen kokonaan. Voin myös visualisoida sen valosuihkuksi, joka pesee minua. Annan sen virrata päälleni ja edelleen maahan saakka, jossa kaikki kielteinen muuttuu takaisin valoksi ja ehdottomaksi rakkaudeksi. Luovutan samalla aktiivisesti kaikki minussa olevat negatiiviset tunteet sekä pyydän tilalle ehdotonta rakkautta. Kiitän lopuksi tätä valoa. Valossa voi olla niin kauan kuin se tuntuu tarpeelliselta ja hyvältä.

Noinkin yksinkertainen keino tuottaa nopeasti selvän eron tunnetilaan. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan joskus. Mikäli päätät kokeilla, muistathan tasapainon vuoksi myös ennen valovisualisointia tai sen jälkeen maadoittaa itsesi kuvittelemalla jalkapohjista avautuvat juuret, jotka tunkeutuvat syvälle maaperään. Olo on siten tasapainoisempi.

Toivon tästä olleen lukijoille iloa. Ehkä herätin myös jotakin ajateltavaa. On ilo voida kulkea jonkun rinnalla oppaana elämänpolulla.

Totean lopuksi saman, minkä olen itsekin kuullut monesti muualta: jos jokin tässä lukemassasi ei resonoi ollenkaan, sivuuta se vapaasti. Meillä kaikilla on hieman erilaiset polut ja tarvitsemme eri asioita. Samakin asia saattaa sitä paitsi avautua uudella tavalla joskus myöhemmin tai jossakin muualla hieman eri muodossa, ja tulla tarpeelliseksi eri elämänvaiheessa. Sama opas ei myöskään ole yhtä ideaali jokaiselle. Eri ihmisillä on annettavanaan eri asioita.

Ihanaa ja valoisaa heinäkuuta lukijoilleni!

 

Katrina Lumikallio

6.7.2018

2018-07-15T15:20:53+00:00 09.07.2018|