Bruce Taylor
(Suom. Katrina Lumikallio)
9.4.2022
Tuodaksemme rauhaa ulkoiseen maailmaan, meidän täytyy ensin löytää rauha itsestämme.
Reikiä kuvaillaan usein hoitomuodoksi. Hoidoksi, jossa hoitaja laittaa kätensä hoitoa tai jonkinlaista apua tarvitsevan henkilön keholle tai kehon yläpuolelle, ja ajan mittaan apua koetaan sitten saatavan.
Tällaisesta puhutaan usein energiansiirtona yhdeltä yksilöltä (hoitajalta) toiselle (vastaanottajalle), ja tässä vuorovaikutuksessa sitten tapahtuu parantumista. Vaikka tämä näkemys ei ole väärä, se on täysin riittämätön kuvaamaan ymmärrystä siitä, miten reiki auttaa edistämään parantumista ja kuvaamaan sitä tilaa, jota reiki auttaa meitä oivaltamaan.
Maailma on tätä kirjoittaessani toipumassa edelleen pandemiasta ja epäilemättä tulemme työstämään tulevat vuosikymmenet monenlaisia ongelmia (mielenterveydellisiä, perhevaikeuksia jne.), joita nämä vuodet ovat nostaneet esille. Sen lisäksi on tietysti Ukrainan tilanne, globaali lämpeneminen, ja lukemattomia muita ongelmia, joiden edessä voimme tuntea itsemme voimattomiksi. Nämä kaikki ovat hyvin todellisia ongelmia, joista seuraa meille traumoja ja vaikutuksia, joista joudumme aikanaan parantamaan itseämme. Harkitkaamme tilannetta kuitenkin siltä kannalta, että tämä ei ole oikeastaan uutta. Aina on ollut sotia, sairauksien puhkeamisia, ongelmia ympäristön kanssa, katastrofeja jne. Näistä asioista jotkut voivat olla nyt korostuneempia, kun taas toiset ovat sitä vähemmän, mutta niitä kuitenkin on aina ja meidän on parannuttava niistä.
Tästä päästäänkin tämän artikkelin ”miten?”-kysymykseen. Miten havaittuja tai aivan todellisia kuohuntahetkiä voidaan käyttää oman parantumisemme apuna? Koen covidin olleen kaunis opettaja tässä kysymyksessä, koska pandemia on tuonut tehokkaasti pintaan omaa runsasta likapyykkiämme. Paljon sellaista, jonka olisimme mieluiten unohtaneet tai työntäneet pois, on vihdoinkin noussut esiin totuuden valoon, eikä se ole ollut helppoa. Paraneminen ei ole koskaan helppoa, mutta kun tämä kaikki on nostettu esiin, se antaa meille vihdoinkin mahdollisuuden kohdata sitä, pestä se puhtaaksi, ja toivottavasti päästää siitä irti, jolloin voimme saavuttaa sisällämme syvempää kokemusta rauhasta.
Reikin harjoittamisen kauneus on minulle juuri tässä. Tämän artikkelin alussa esittämässäni yleistetyssä ajatuksessa reiki käsitetään tai siitä puhutaan lähes kaupallisena. Minä tarvitsen hoitajaa ja sinä olet hoitaja, joten voit antaa minulle sen mitä tarvitsen ja korvaan sinulle vaivasi. Tämä on kaupankäyntiä, mutta siinä on myös dualistinen käsitys. Yksi henkilö uskoo tarvitsevansa parannusta ja toinen henkilö uskoo, että he voivat tarjota mahdollisuuden siihen. Entä jos kummallakaan osapuolella ei olekaan uskomusta? Mitä jos heidän sisällään onkin hiljaista ja tyyntä? Silloin saatetaan kokea kaupankäynnin sijasta transsendentaalinen kokemus.
Reikin japaninkielisestä sanamuodosta löytyy vaihtoehtoinen näkökulma reikin harjoittamiseen.
Shin-Shin Kaizen
Usui Reiki Ryoho
Se voidaan kääntää karkeasti suunnilleen näin:
Mielen ja kehon kehittyminen Usuin käsillä parantamisen taidon tuloksena.
Huomaa, että päähuomion kohde ei ole keho eikä sairaus, eikä edes paraneminen, vaan ensimmäisenä huomion kohteena on mieli.
Sen lisäksi voidaan huomata, että silloin kun käytetään Usui Reiki Ruohon perinteisiä käsien paikkoja hoidossa, ensimmäinen hoitopaikka on aina silmät ja sen jälkeen siirrytään toiseen paikkaan, joka on ohimot. Kolmas paikka on päälaki ja sitten siirrytään pään taakse. Miksi näin?
Reiki on mieli-keho-harjoitusta, ja työskentelemme siinä itsemme kanssa kehittääksemme mieleemme hiljaisuutta. Jos mieli on hiljainen, mitä jää jäljelle? Onko covid läsnä? Entä sota? Ulkoinen konflikti? Tietysti nuo asiat tapahtuvat edelleen, mutta entä jos mielemme ei ole niihin kiinnittynyt? Entä jos mieli ei voimistakaan enää sairauden tarinaa? Emmekö olekin silloin vapaita parantumaan nopeammin? Emmekö teekin näin joka yö, kun nukumme?
Nukkuessamme luovumme minän narratiivista, ja siten keho on vapaa tarinasta, ja se pystyy parantumaan. Vastaavasti jos pystymme katsomaan reikiä harjoituksena, jossa ei ole kyse pelkästä parantumisesta, vaan hiljaisen ja tyynen mielen kehittämisestä, silloin voimme alkaa tunnistaa rauhaa koko olemuksessamme, itsemme kokonaisuudessa. Pystymme olemaan olemassa tällä samalla rauhan tasolla.
Jos pystymme siirtymään harjoitukseen joka on sisäistä harjoitusta, ja jos pystymme käsittämään reikin mahdollisuudeksi käsitellä sisäistä ympäristöämme, silloin voimme ymmärtää että tämä on harjoitus, joka auttaa kehittämään syvää rauhantunnetta itsessämme. Sitä voisi verrata hurrikaanin keskipisteeseen, jolloin ulkoinen maailma voi olla täynnä kipua, kuohuntaa, tuhoa jne., mutta jos pystymme istumaan sen kaiken keskellä ja pysymään tyynenä, silloin voimme ehkä ymmärtää että kuohunta on yksinkertaisesti vain valinta, jonka me teemme itse. En tarkoita tässä millään tavalla trivialisoida sitä, että kärsimystä on maailmassa, vaan esittää näkökulman, että jos me pystymme tunnistamaan tällaisen tien sisäänpäin itseemme, ja jos pystymme vain istumaan ja pysymään tyynesti tällä tiellä, silloinhan me emme pelkästään ole tyyneys myrskyn silmässä, vaan me itse asiassa teemme työtä poistaaksemme koko hurrikaanin. Jos riittävän monet ihmiset kääntyvät sisäänpäin [ja löytävät itsestään rauhan, KL huom.], kuinka voisi olla sotaa? Kuinka voisi olla kärsimystä? Jos me kaikki kääntyisimme sisäänpäin, miltä kaikki näyttäisi?
Tämä saattaa todella kuulostaa mahdottomalta suoritukselta. Miten kaikki ihmiset kääntyisivät sisäänpäin ja pysyisivät tyyninä? Älkäämme unohtako reikin merkitystä, joka on universaali energia, energia joka on kaikessa. Se on meitä kaikki yhdistävä energia. Se on meitä kaikki yhdistävä side, linkki välillämme, ja se luo kaikki asiat tässä maailmankaikkeudessa. Siispä jos asia on näin, eikö se tarkoita että jos yksi meistä kykenee istumaan tyynenä, silloinhan koko maailma pystyy myös olemaan tyyni? Tämä voi kuulostaa joistakin kaukaa haetulta, mutta näinhän se on. Jos katsotaan asioita kirjaimellisemmin, mieti tilannetta että minä istun tekemässä meditaatioharjoitustani. Jos pystyn saavuttamaan itsessäni tällaisen tyyneyden, niin mitä sillä hetkellä on tosiasiallisesti minulle olemassa? Onko covidia? Onko sotaa? Traumaa? Juuri sillä hetkellä koko hurrikaani lakkaa olemasta olemassa, koska se nyt vain yksinkertaisesti ei ole sillä hetkellä esillä todellisuudessani. Tämä harjoitus vaatii tietysti eräänlaisen kriittisen massan. Jos pystymme järjestämään ajatuksemme ja uskomuksemme reikin ympärille siten, että se on hoitomuoto, tai että istumme ja lähetämme reikiä Ukrainaan, tai Maahan parantaaksemme sitä tai tätä, silloin pitäydymme dualistisuuden maailmassa. Tottakai nämä asiat tarvitsevat rakkautta ja huolenpitoa. Kaikki vaatii rakkautta ja huolenpitoa, koska kaikki asiat etsivät tasapainoa ja neutraaliutta. Siispä mitä jos ulkoiseen maailmaan huomionsa keskittävät globaalit reikipiirit, jotka lähettävät sitä tai tätä sinne ja tänne, itse asiassa kääntyisivätkin yksilö yksilöltä sisäänpäin, kunnes kaikki osallistujat ja harjoittajat vain tuntisivat itsessään tilan, jossa kaikki yksinkertaisesti vain on.
Tämä on minulle reikin periaatteiden mukaisesti toimimista, ja tällainen sisäänpäin kääntyminen on juuri se, missä reiki voi suoraan auttaa meitä vähentämään ulkoisen maailman kärsimystä. Jos me kaikki pystyisimme tekemään tämän, sen sijaan että keskittäisimme harjoituksemme ulkopuoliseen maailmaamme, silloin havaitsisimme nopeasti, että ulkoinen maailma on aina ollutkin tyyni, ja vain sisäisen maailmamme kuohunta on ollut se, mikä on aina ollut huomiomme tarpeessa.
Gasshossa ja kaikille hyvää toivottaen.
Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli on luettavissa täällä:
https://reikirays.com/93497/how-reiki-can-help-cultivate-global-peace/