Bruce Taylor
Suom. Katrina Lumikallio
29.7.2022
Uskomukset ovat reikiharjoituksessamme varma tapa jatkaa omaa kärsimystämme. Ymmärrän tämän saattavan olla vastustusta aiheuttava aloituslausahdus, mutta anna sille mahdollisuus.
Reiki on irtipäästämisen ja antautumisen harjoitusta, mutta aivan liian usein me käsitämme sen vain hoitamis- tai parantamiskäytännöksi. Jos katsomme reikiä likinäköisten uskomuslinssien läpi, esimerkiksi pelkkänä hoitona, emme silloin välttämättä tarkastele reikiä neutraalista näkökulmasta, vaan enemmänkin egojemme näkökulmasta. Oletan tässä artikkelissa, että jos pystymme tunnistamaan reikin uskomuksista vapaaksi harjoitukseksi, silloin voimme alkaa tunnistaa, että parantuminen on tällaisen yksinkertaisen reikiharjoituksemme luonnollinen sivutuote.
Huomaan usein päätyväni vastaamaan yhteisössämme uskomuksia ja reikiä koskeviin kysymyksiin, ja ajattelen näiden hetkien olevan kriittisiä tutkiaksemme todella tapaa, jolla suuri osa opettajista nykyisin opettaa reikiä ja miten siitä puhutaan.
Jos reikiä opetetaan dualistisella näkökulmalla, hierarkkisesti tai esittäen siitä mahtavia väitteitä, yhteyksiä enkeleihin, toisia parempia reikilinjoja, uusia ja entistä voimakkaampia reikityylejä ja harjoituksia jne., silloin me tarkastelemme reikiä aina kärsimyksen ehdoilla. Esimerkiksi siihen tapaan, että tämä reikilinja on parempi kuin muut, tämä reikilinja on puhtaampi, tämä reikilinja on suorempi. Yksi on aina enemmän sitä, tätä tai tuota. Tämä kaikki on vertailua ja uskomuksia, ja ne luovat automaattisesti hierarkioita ja epätasapainoa. Jos reiki on sen sijaan tasapainoisuuden kehittämistä mielessämme, kuten on selvästi ilmaistu reikin viidessä periaatteessa tai jopa reikin määritelmässä itsessään, silloinhan meidän täytyy sen sijaan alkaa tunnistaa kaikenlaiset mahdollisuudet siihen, että egomme sattuu astumaan mukaan keskusteluun tai harjoitukseemme. Meidän on nähtävä vaivaa luopuaksemme sellaisesta egosta.
Eräs melko usein yhteisössämme keskusteluun nouseva aihe on paranemiseen liittyvä uskomus. Kerron tässä usein käyttämäni esimerkin, että on olemassa väärinkäsitys ettei reikillä saisi hoitaa aivan äskettäin tapahtunutta luunmurtumaa, koska se voisi parantua liian nopeasti. Henkilökohtainen kokemukseni on, että vasen käsivarteni on murtunut kaksi eri kertaa, tuloksena yhteensä kuusi eri murtumaa. Hoidin niitä joka ikinen kerta reikillä ihan jatkuvasti. Ei ole tarjottavana tueksi mitään todistusaineistoa siitä, että reiki luunmurtumaan parantaisi sen liian nopeasti ja etteivät luut ehtisi asettua oikein. En ole nähnyt tällaisesta koskaan mitään todistetta enkä ole saanut sellaisia toisiltakaan. Se on ollut pelkkää kuulopuhetta ja huhua.
Aina kun kuulen tällaista tai jonkin muun vahvan väitteen reikistä, kysyisin yksinkertaisesti (ja kehotan teitä muitakin kysymään), missä ovat todisteet että asia olisi näin? Jos noin todella olisi luunmurtumien kohdalla, eikö planeettamme jokainen osteopaatti ja sairaala kysyttäisi silloin suoraan, oletko reikin harjoittaja, tai eikö kehotettaisi pidättäytymään reikistä siihen saakka, että luu on parantunut?
Tiedän tietysti nopean vasta-argumentin olevan, että sairaalat eivät ole tietoisia reikistä. Se ei pidä paikkaansa. USAssa lienee tällä hetkellä jo yli 1000 sairaalaa, jotka hyödyntävät myös reikiä potilaidensa hoidossa, sekä sairaalassa hoidettaville että avohoidossa oleville. Olen varma että monet teistä lukijoistakin ovat saaneet reikiä sairaaloissa, ja toden totta minä itsekin työskentelin aikoinaan Hong Kongissa lääketieteen alalla reikihoitajana.
Palataksemme ajatukseen uskomuksista, mitä hyötyä siis on kierrättää harjoituksemme parissa tuollaisia suuria tarinoita, koska nehän johtavat vain pelkoon, ja pelkääminen taas johtaa vastustukseen ja epäilykseen. Jos lähestymme harjoitustamme vastustuksella ja epäilyksellä, se tarkoittaa että olemme entistäkin enemmän kiinnittyneet egomme uskomuksiin ja annamme niiden ohjata itseämme, ja silloin luotamme vähemmän maailmankaikkeuden energiaan, mikä taas on yhtä kuin reiki.
Palaan vielä ajatukseen luummurtumasta; muistakaa aina että reiki ei pysty vahingoittamaan. Jos olet satuttanut itsesi, päin vastoin käytät siihen vaistonvaraisesti reikiä. Emmekö me kaikki tosiasiassa tee niin? Kun joltain esimerkiksi murtuu ranne, eikö hän vaistomaisesti pitele rannetta toisella kädellään? Jos nilkkasi vääntyy, laitat vaistonvaraisesti kätesi nilkallesi, pitelet sitä ja hengittelet. Kun sinulla on vatsakipua, laitat ehkä kätesi intuitiivisesti vatsallesi ja hengität. Kun naiset ovat raskaana, eivätkö he laitakin vaistomaisesti kätensä vatsalleen ja hengittele? [KL: minä olin kai se poikkeus sääntöön, koska en itse asiassa tehnyt koskaan niin, vaikka olin raskaana neljästi, joista kerroista yksi päättyi surukseni keskenmenoon ja lopuista syntyi kolme lasta kauan, ennen kuin olin koko reikistä edes kuullut. Olin siinä vaiheessa elämääni niin tiedostamaton, että lapsi oli minulle todella olemassa ja häneen saattoi ajatella alkavansa luoda jotakin kontaktia vasta siitä hetkestä eteenpäin, kun hän oli syntynyt.] TÄMÄ KAIKKI ON REIKIÄ. Reikiopettajana ja reikin harjoittajana en koskaan menisi esimerkiksi raskaana olevan naisen luo kysymään, onko hän reikihoitaja, ja jos hän ei olisi, sanoisi hänelle että hänen täytyy sitten välittömästi lakata laittamasta käsiä vatsalleen. Sehän olisi absurdia. On sama tilanne sanoa toisille, että meidän ei pidä hoitaa murtunutta luuta reikillä ennen kuin luut ovat paikoillaan, kun ei ole mitään todisteita tukemaan ajatusta, miksi se ei todella olisi hyvä ajatus kehon kannalta, ja kun toisaalta on olemassa paljon todisteita siitä kuinka reiki auttaa kehoa rauhoittumaan ja rentoutumaan, tulehdusta ja kipua vähenemään jne. Tämä kaikki olisi päinvastoin tervetullutta murtuneen luun kanssa.
Muistakaa, että me olemme tekemisissä maailmankaikkeuden energian kanssa. Tämä energia on luonteeltaan neutraalia ja tavoitteetonta, ja sen luonne on Rakkaus. Kaikki harjoitukseemme sisältyvä uskomus luo automaattisesti vastustusta energian virtaamiselle. Entä jos tarkastelisimme harjoitustamme yksinkertaisuuden näkökulmasta? Entä jos ymmärtäisimme sen vain käsien laittamisena keholle, antautumisena, ja hymyilisimme? Tunnemmeko kipua? Onko kärsimystä? Onko jokin esiin nouseva uskomus? Tietysti niitä tulee. Se on luonnollista. Siitä huolimatta antaudu, hymyile, ja anna käsiesi olla. Tätä on reikin yksinkertaisuus, kyky ylittää uskomukset ja saapua energian neutraaliudessa toiselle puolelle. Jos reiki, joka on maailmankaikkeuden energiaa, on tasapainoa, harjoita sitten tavalla joka kehittää mielesi tasapainoa, eikä tavalla joka kierrättää egon uskomusta.
Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli on luettavissa täällä: