Frans Stiene
(Stienen Facebook-sivulta luettu artikkeli, johon viitattu ja suomennettu 27.6.2026)
Shinshin
Mikao Usui käytti opetuksistaan nimeä Shinshin Kaizen Usui Reiki Ryoho. Tutkitaanpa tätä nimeä.
Shinshin tarkoittaa mieltä-keho. Se kirjoitettiin joskus myös keho-mieli. Mikao Usui laittoi mielen ensimmäiseksi, ja hän selitti näin:
”Mieli pitäisi parantaa ensin ja keho toisena, jotta yksilö pystyy kulkemaan oikeaa ihmisyyden polkua. Kun mieli on terve ja sen ykseyden polku on asetettu, keho palautuu itse oman vahvuutensa.” – Mikao Usui kirjasessa nimeltä Shin-Shin Kaizen Usui Reiki Ryoho Kokai Denju Setsumei
Voimme huomata tässä Mikao Usuin viittaavan myös ykseyden polkuun – eikä vain kehon-mielen ykseyteen vaan ykseyteen koko universumin kanssa.
”Universumi on minä ja minä olen universumi.” – Mikao Usui, Fukuoka Koshiron kirjasessa nimeltä Reiki Ryoho no Shihori
Shinshin kaizen -nimellä opetuksensa aloittaessaan Mikao Usui viittasi mielen-kehon ykseyden tilaan ja siten anshin ritsumein tilaan eli valaistumiseen.
”Yksilö aloittaa idässä empiirisestä eli kokemusperäisestä olettamuksesta, että mielen-kehon modaliteetti muuttuu itsensä kehittämisen (shugyo) tai harjoittamisen (keiko) kautta, mieltä ja kehoa harjoittamalla.” Yuasa Yasuo: The Body: Toward an Eastern Mind-body Theory
Kiinnostavaa kyllä, keiko-sana (harjoittaminen) esiintyy myös Mikao Usuin muistomerkissä:
”Se mitä yksilö saavuttaa itsessään”, on seurausta kurinalaisesta harjoittamisesta. Mitä saavutetaan? Shinshin, mielen-kehon harmonia tai toisin sanoen anshin ritsumei.
Toku/Hyve: Se mitä kehität sisimmässäsi intensiivisellä harjoituksella (Keiko).
Koh/Meriitti: Se mitä annat itsestäsi ulospäin maailmaan auttamalla, opettamalla ja parantamalla muita.
Japanilaisessa buddahalaisessa filosofiassa Koh ja Toku yhdessä muodostavat Kudoku-sanan, joka käännetään ”jumalalliseksi meriitiksi” tai ”karmiseksi palkinnoksi”, jota karttuu hyviä henkisiä tekkoja tekemällä. Näiden henkisten tekojen tekemisen pohjana on kuitenkin oma oma harjoituksemme ja tuon harjoituksen hedelmien kerryttäminen.
Mikao Usuin oppilas viittasi asiaan kauniisti:
”Näin on, koska tämän terapian, reikin, lähdettä täytyy etsiä oikealla sydämellä ja mielellä. Valta parantaa sairautta on siten paremmaksi ihmiseksi tulemisen sivutuote. Sairauksien parantaminen tällä terapialla on toissijaista.” Tomita Kaji: Reiki and the Benevolent Art of Healing
Siispä toisten käsillä parantaminen on oman henkisen kehityksemme sivutuote. Siihen viitataan myös reikin periaatteissa, joissa ei ole mitään mainintaa toisten hoitamisesta, vaan ne viittaavat oman mielemme harjoittamiseen. Joshin kokyu hon (puhdas mieli jokaisella hengityksellä) ja seishin toitsun (keskittyminen) kaltaiset meditaatioharjoitukset viittaavat samoin yksilön itsensä harjoittamiseen. Myös symbolit viittaavat mielentilaan. Kun tarkastelemme Mikao Usuin opetuksia kokonaisuutena, voimme huomata suurimman osan opetuksista keskittyvän mielen-kehon ykseyteen (shinshin) ja että toisten hoitaminen/parantaminen on tämän kaiken sivutuotetta.
Meidän täytyy toisin sanoen kerryttää henkisen harjoituksemme hedelmää ennen kuin alamme auttaa muita, kuten muistokivessakin sanotaan.
Mikao Usui mainitsi asian myös Shin-Shin Kaizen Usui Reiki Ryoho Kokai Denju Setsumei -kirjasen sekä Usui Reiki Ryoho Hikkein kysymyksiä ja vastauksia -osiossa:
”Kysymys: Onko Usui Reiki Ryohon tarkoituksena vain sairauden parantaminen?
Vastaus. Ei. Usui Reiki Ryoho ei pelkästään paranna sairautta. Sellaisia mielen sairauksia kuin kamppailu/kärsimys, heikkous, epävarmuus/arkuus, päätöskyvyttömyys, hermostuneisuus ja muita pahoja tapoja voidaan korjata. Sitten olette valmiit elämään onnellista elämää ja parantamaan toisia Kamin tai Hotoken [Buddha] mielellä. Siitä tulee pääasia.”
Meidän on hoidettava toisia Kamin tai Hotoken/Buddhan mielellä. Miten saamme oivalluksen tästä mielestä? Mielen-kehon ykseyden (shinshin), valaistumisen/satorin kautta.
”Jos saavutetaan mielen ja kehon (tai japanilaisen sanonnan mukaan kehon-mielen) ykseys, teoilla voidaan testata oivalluksia. Tämä viittaa siihen, miksi zen-buddhalaisuudessa satorin todellisuus varmistetaan toimien kautta pikemmin kuin väittämien avulla.” Yuasa Yasuo: The Body: Toward an Eastern Mind-body Theory
Tästä näemme, että muistaessamme mielen-kehon ykseyden me voimme tarkistaa asian teoista. Mitä nämä teot ovat? Elämä jossa ei ole vihaa ja murehtimista, jossa olemme kiitollisia, uskollisia tiellemme ja olemuksellemme sekä myötätuntoisia tavalla, joka ei muutu olosuhteiden mukaan. Periaatteet selittävät toisin sanoen mielen-kehon ykseyden tilaa (shinshin) eli anshin ritsumeita/satoria.
”Dogen korostaa zazenin (istumameditaatio) tehokkuutta minän unohtamiseksi ja ”kehon-mielen nahanluomiseksi””. Yuasa Yasuo: The Body: Toward an Eastern Mind-body Theory
Minän unohtaminen ja mielen-kehon ykseys (shinshin) ovat pohjimmiltaan sama asia. Muuan Mikao Usuin oppilas mainitseekin tämän käsitteen/opetuksen tärkeyden.
”Sen perusolemus on kehon ja mielen harmonian etsiminen. ”Kun seizaa harjoitetaan itsemme kehittämisen keinona, ”minän” unohtaminen on äärimmäisen tärkeää. Mitä tulee itsemme kehittämiseen, meidän on hylättävä kaikki ajatukset.” Tomita Kaji: Reiki and the Benevolent Art of Healing
Kun tarkastelemme oikealla tavalla Mikao Usuin opetuksia ja mitä yksi hänen oppilaistaan, Kaji Tomita, huomauttaa, voimme havaita että reikimenetelmää harjoitettaessa on äärimmäisen tärkeää unohtaa minä: mielen-kehon ykseys. Hoitamisen täytyy tapahtua tässä mielentilassa.
Kaizen
Kaizen käännetään usein kehitykseksi. Kansainvälinen käännösjohtaja Jun Nakamuro selittää kaizenia kauniisti:
”Kaizen on mielesi prosessi, sitä että elvytät sisäisen potentiaalisi ihmisolentona.” Jun Nakamuro
Kaizen on toisin sanoen myös omassa mielessämme tapahtuva prosessi, keskittymistä muistamaan oma sisäinen ihmispotentiaalimme. Mitä tämä potentiaali on? Se on mielen-kehon ykseyden muistaminen, anshin ritsumei. Oivallus, että me itse olemme reiki.
”Kaizen on henkilökohtaisempi ja se tapahtuu omassa mielessäsi. Kaizen voitaisiin kääntää pikemminkin ”jatkuvaksi itsekehitykseksi””. Jun Nakamuro
Mikao Usui tietysti viittasi myös jatkuvaan omaan kehitykseen periaatteissa: harjoita kurinalaisesti.
Usui
Mikao Usuin nimi.
Reiki
Reiki henkisenä energiana – puhtaana mielenä. Perusolemuksemme, sisäinen potentiaalimme.
”Kaikki universumissa sisältää reikin.” Mikao Usui kirjasessa nimeltä Kokai Denju Setsumei (ensimmäinen painos jonka sanotaan olevan vuodelta 1922)
Kaikki/kaikessa on reiki, kaikki on puhdasta mieltä. Me emme vain ole oivaltaneet tätä asiaa, mutta mielen-kehon harmonian oivaltamisen kurinalaisesti harjoittaen pyrkimällä voimme tulla siitä tietoisiksi.
”Juuri puhdas Mieli on kaiken lähde ja ilmenipä se elollisina olentoina tai Buddhana, tai muotojen maailman jokina ja vuorina, tai sellaisena millä ei ole muotoa, tai koko universumin läpäisevänä, siinä aivan ehdottomasti ei ole erottelua, ei ole sellaista kuin minuus ja toiseus.” Zen-mestari Huang Po
Ryoho
Ryoho voidaan kääntää parantamis-/hoitomenetelmäksi. Entä mitä hoitaminen/parantaminen [engl. gealing] on? Etymonline-etymologiaverkkosivun mukaan se tarkoittaa ”terveyteen palaamista” [engl. restoration to health]. Vanhan englannin haling-sana, verbaalinen substantiivi sanasta heal.
Kuvaannollinen merkitys ”kokonaisuuden palauttaminen” [engl. restoration of wholeness] on peräisin 1200-luvun alkupuolelta, ja ”parantava kosketus” on 1670-luvulta.
Huomioiden että ”parantaa”-sana on johdettu kokonaisuus-sanasta, on erittäin loogista että Mikao Usui viittaa niin usein siihen, että meidän täytyy aivan ensimmäiseksi parantaa itsemme; oivaltaa mielen-kehon ykseys (shinshin).
Ryon kanji sisältää myös tulen ja valon elementit. Mitä meidän on poltettava parantuaksemme aidosti eli muistaaksemme kokonaisuutemme? Minän ja minun käsitteet [engl. I, me, mine]; ja kun olemme polttaneet tuhkaksi tuon käsityksen, me alamme ymmärtää sisäisen kokonaisuutemme, joka on aina ollutkin meissä olemassa.
”Me emme tee harmoniaa. Me emme saavuta tai saa sitä. Se on olemassa koko ajan. Olemme tässä keskellä tätä täydellistä tietä, ja harjoituksemme tarkoituksena on yksinkertaisesti oivaltaa se, ja sen jälkeen toteuttaa sitä arkielämässämme.” Hakuyo Taizan Maezumi
Siksi Mikao Usui nimitti menetelmään Shinshin Kaizen Usui Reiki Ryohoksi. Se on menetelmä mielen-kehon ykseyden (shinshin) muistamiseksi, ja meidän on muistettava se jatkuvasti kaikessa mitä teemme tänään (kaizen), jotta pystymme tuomaan näkyviin sisäisen reikimme, puhtaan mielen, koska juuri se on kaikkein perustavin parannus (ryoho) itsellemme ja muille.
”Harjoittaminen on buddhalaisessa perinteessä taival kohti satorin metafyysisen oivaltamisen saavuttamista. Harjoittaminen tarkoittaa erityisesti kehon-mielen kurinalaisuutta.” Yuasa Yasuo: The Body: Toward an Eastern Mind-body Theory